lauantai 10. maaliskuuta 2007

Britney: Olen masentunut

Kylläpäs taas kesti kauan saatana. Ei voinut vaan heti myöntää masennustaan, vaan piti leikkiä antikristusta ja hyppiä seinille? Jättäisi leikit leikki-ikäisille ja koittaisi kohdata ongelmat aikuisten tavoin. Noh, parempi myöhään kuin milloinkaan, kai.

Mielestäni lapsien pitäisi leikkiä enemmän antikristusta. Se kasvattaisi palleron kuin palleron oikeaan suuntaan takuuvarmasti.

Taikuutta!

Huh! Katsoin juuri Christian Balen tähdittämän The Prestigen melkein laillisesti omalta tietokoneeltani. Leffa sytytti, mainiota viihdettä. Vähän ajauduttiin lopussa skifistelyyn, mutta se ei yleiseen tasoon verrattuna haitannut. Leffa oli muutenkin kovin timmi paketti, väsymään ei kerinnyt missään kohdassa kaksi tuntisen paatoksen aikana. Mielenkiintoista on myös, että leffa-arvostelut, joita olen kyseisestä pätkästä lukenut, eivät spoilanneet pätkää oikein mitenkään. Katsoessani elokuvaa tuntui, kun en olisi arvosteluja lukenutkaan. Hyvä näin. Tämän tyyppisistä leffoista on kyllä vaikea arvosteluja tehdäkkään paljastamatta liikaa.

Elokuvan päähahmot olivat molemmat erittäin mielenkiintoisia. He olivat erittäin kylmiä. Heihin ei melkein voinut samaistua ollenkaan. Tämä on vain plussaa. Yleensä leffoissa hyvä ja paha mittelee. Tässä paremminkin kaksi pahaa taistelee. Tai kaksi hyvää, miten sen nyt näkee.

Varsinkin Christian Balen (miehen, joka on tehnyt henkilökohtaisen tappoennätyksen of all times Cubikissa/Equilibriumissa John Prestonina) pisteet nousivat jo muutenkin korkeista taivaallisiin. Jos olisin homo, liimailisin Balen kuvia ympäri kämppääni ja tanssisin alasti niiden edessä hieroen samalla itseäni. Tähän tekoon ei tosin homoutta tarvita... Hauska oli myös tajuta, että yksi tähdistä on David Bowie, jonka tajusin olleen mukana vasta myöhemmin tutkiessani internet movie databasea.

Huh huh. Leffa kannattaa katsoa. Väkivaltaa siitä ei valitettavasti kovinkaan kummoisesti löydy. Tämän kerran annan anteeksi. Jos olisin arvostelija, antaisin 9,99/10 pistettä. Promilli johtuu juuri väkivallan puutteesta.

Vammaisen kuva löytyy aiemmasta viestistä.




keskiviikko 7. maaliskuuta 2007

Demokratia toimii kaikenikäisiä kohtaan...

Kävin tänään kolmen kaverin kanssa kiertämässä paikallisia puolueiden vaalikahviloita. Ideanahan oli aluksi saada vain ilmaiset sumpit, mutta kierrosta tehdessä jäi vähän tavaraa hampaan koloon. Tarkoitus oli käydä Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan kuppiloissa.

Ensimmäisenä pani merkille, että joka kahvilassa pitäjä oli suunnilleen eläkeikäinen, tai ainakin todella lähellä sitä. Joka paikan ensimmäinen kysymys meille nuorille oli: "Olettekos te jo äänestysiässä?" Emmehän kai muuten olisi niihin kahviloihin menneet... Kysymys kolahti itselläni niin, että meitä oltaisiin jotenkin aliarvioitu. Keskustalla ei edes ollut kahvilaa.

Toinen mielenkiintoinen seikka oli, että kovin harvassa mestassa oli oikeasti ketään ehdokasta, jolta kysyä mitään. Onneksi nämä vaalikahvilat sisälsivät jokaisen ehdokkaan omat visiot paperilapuilla. Harvassa lapussa löytyi mitään opiskelijoita kosiskelevaa tekstiä. Kolmekymppisetkin, juuri opiskelunsa lopettaneet ehdokkaat olivat enemmän jo lapsiperheiden asialla. Tuntuu, kuin meitä oltaisiin jotenkin aliarvioitu.

Löysimme SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkaita palloilemassa erään paikallisen supermarketin edustalla juttelemassa ohikulkeville ihmisille. Mekin kävelimme ehdokkaiden ohitse. Yksikään ehdokas ei kiinnostunut jäädä juttelemaan kanssamme. Seisoimme autoni luona ja teimme lähtöä poispäin, kun eräs naisehdokas käveli kohti meitä. Katsoimme häntä päälle ja odotimme hänen kyselevän tai olevan aktiivinen nuoria äänestäjiä kohtaan. Ohi meni. Niin että pamahti. Ehdokas oli 30-vuotias. Olin jo antaa ääneni hänelle, pitää vielä miettiä. Hän kai oletti, että olemme alaikäisiä. Parkkipaikalla. Kaukana mopoparkista. Jotenkin minusta tuntuu, että meitä oltaisiin jotenkin aliarvioitu.

Faktahan on nyt se, että ei opiskelijoille ole kunnon vaihtoehtoa varsinkaan täällä Vaasan vaalipiirissä. Niin naurettavalta kuin kuulostaakin, voisi olla, että jos asuisin Helsingissä, antaisin ääneni Pikku G:lle, sillä hän ainakin ajaa nuorten asemaa. Valitettavasti hän on kepulainen. Etsi täältä nyt ehdokas, kun kukaan ei aja sitä, mikä on itselle tällä hetkellä tärkeintä. Vain itse ehdolle asettumalla olisi mahdollista vaikuttaa tällä hetkellä. Sitten ihmetellään nuorten äänestysinnon puutetta.

Jotenkin minusta tuntuu, että nuoria aliarvostetaan demokratiassa.

Apua kaivataan, kyseessä on hätätila!

MISSASIN TSÄKPAUVERIN! Olin kaljalla. Ja katsoin futista. Kalja ja futis on kyllä melkein yhtä miehekästä kuin Jack Bauerin katselu, mutta kyllä Jaska Voima on silti kovempi juttu. Nyt vain toivoisin, että te kaikki rakkaat lukijani, joita on ainakin kaksi, voisitte kertoa minulle koko eilisen jakson tapahtumat niin tarkasti kuin mahdollista. Tai sitten voisin käyttää rikollisia keinoja saadakseni jakson haltuuni. Tai sitten teen molemmat, eli stooria pystyyn.

Voin heittää seuraavaan postaukseen kuvan vammaisesta, mikäli saan hyvän vastauksen.